Viime vuosi oli siis ensimmäinen, jolloin minulla oli mahdollisuus kasvattaa yhtä yrttilaatikkoa laajemmin hyötykasveja. Lähdin liikkeelle avoimin ja nöyrin mielin, ja vaikka lista kokeiltavista lajeista oli pitkä, olin varautunut siihenkin, että satoa ei heti ensiyrittämällä paljoa tulisikaan.
Toiveena tietysti on, että tässäkin lajissa kokemus tuo osaamista ja se puolestaan tulosta. Vaikka ensimmäisen kesän sato oli monin kerroin mahtavampi kuin uskalsin odottaakaan, jäi paljon korjattavaakin.
Mitä siis teen ensi kesänä toisin?
1) Enemmän
Montaa lajia viljelin aivan liian vähän. Porkkanaa oli vain pari metriä ja nehän söimme hetkessä. Palsternakkaakin vain "koikeilin" viiden kasvin verran. Niitä olisimme syöneet tuplasti. Herneitä täytyy myös jatkossa kasvattaa enemmän, samoin kaikenlaisia papuja, perunoita ja kaaleja.
2) Vähemmän
Salaattia taas ei tarvi kylvää metrikaupalla. Vähemmänkin riittää.
3) Kata
Osa kasvipenkeistä oli kesän katettuna, mutta kaikkialle en katetta ehtinyt haalia. Maan pinnassa saattoi helposti havaita eron katettujen ja kattamattomien penkkien välillä. Maa ilman katetta oli kuivaa ja savisen kovaa. Katteen alla taas olisi voinut luulla olevan multamaata, niin muhevana ja kuohkeana maa pysyi. Kateainesten keräämiseen kannattaa siis satsata. Hyviä ideoita otetaan vastaan!
3) Kylvä riveihin
Täydellisenä amatöörinä en luonnollisestikaan tunnista maasta esiin puskevat taimia ja erota kylvämiäni rikkaruohoista ilman jonkinlaista apukeinoa. Vaarana on, että kitken rikkaruohona myös sen mitä yritän kasvattaa. Tunnistamisessa aloittelijaa auttaa suuresti, jos säästettävät kasvin alut ovat jotakuinkin rivissä ja näin erotettavissa kaikesta muusta pienestä vihreästä.
5) Kylvä lajeittain
Viitaten edelliseen kohtaan, tunnistaminen muuttuu vielä astetta vaikeammaksi, jos yhden sijaan pitäisi tunnistaa monta sekaisin kylvettyä lajia. Palstani mullassa muhii sellainen rikkaruohosiemenpankki, että jokaiseen tyhjään kohtaan ilmestyy muutamassa päivässä kymmeniä erilaisia kasvin alkuja. Jos seassa on lisäksi hajakylvöinä kylvetty kesäkukkasekoitus, on vain kaksi vaihtiehtoa: joko antaa kaiken kasvaa vahvempi voittaa -periaatteella, tai on valittava arviolta muutama tunnistettavan näköinen taimi ja kylmästi kitkettävä muut, silläkin uhalla, että samalla lähtee osa kesäkukkasekoituksen viehätyksestä.
6) Suojaa
Vaikka harsoja ahkerasti alkukesällä pellolle levittelin, en tiennyt, missä kohtaa ne ovat vain "nice to have", kiva lisä joka auttaa vähän alussa, ja missä kohtaa taas "must have", välttämätön, jotta tulokset ovat toivotun laisia. Kirpat tekivät työtään erityisesti nauriiden, retiisien ja rucolan kimpussa. Ensimmäiset villirucolat menivät suoraan kompostiin, ne olivat kuin hienoa pitsiä joka ikinen lehti. Myös paksoit syötiin vauhdilla. Kaalit onnistuin suojaamaan hieman paremmin eivätkä ne kärsineet kirppahyökkäyksistä tai muista pureksijoista pahemmin. Hallasuojaukset onnistuivat myös alkukesästä, mutta syyskuun ensimmäisenä pakkasyönä menetin puolet kurpitsasadostani, sen olisi ehkä harsosuojauksella voinut pelastaa - tai sitten korjaamalla sato ennen pakkasia.
7) Tue
Kasvimaani profiili oli viime kesänä varsin tasaisen matala. Köynnöstävää ylöspäin tuettua oli vain ruusupapu. Tukea vaativat kasvit pysyivät pystyssä sinne tänne tökittyjen epämääräisten risuja avulla - jos pysyivät. Tähän on syytä panostaa hieman enemmän ensi kesänä. Suunnitelmissa on ruusupavun lisäksi myös salkopapujen kasvatus, ja lisäksi yksi tomaateistani, Outdoor Girl, vaatii ilmeisesti tuennan. Herneille voisi virittää kunnon narut tai vaikka kanaverkkoa, mutta mikä olisi palstalle sopiva tapa tukea salkopapu? Pysyisikö raudoitusverkko pystyssä ihan vain maahan iskettynä?
8) Peitä
Viime kesänä keskitin kaiken viljelytarmoni viljeltävään alaan. Käytävät ja reunat rehottivat valtoimenaan voikukkia, rönsyleinikkejä, apilaa ja montaa muuta joiden nimeä en edes tiedä. Käytäviltä sai toki haalittua katetta kasvimaapenkkeihin, ainakin siihen asti kun rikkaruohot olivat kehittäneet siemenet. En kuitenkaan ehtinyt pitää käytäviä siisteinä, ja käytävien rikkaruohot kurkottelivat myös varsin ahkerasti penkkejä kohti vallaten erityisesti tyhjäksi jääneet kohdat hetkessä. Koska tarkoitukseni on pitää melko kiinteät käytävät ja penkit, ajattelin ensi kesänä lähteä liikkeelle käytävien kattamisesta sanomalehdissä ja oljilla. Tämä toivottavasti osaltaan auttaa taistelussa rikkaruohojen kanssa.
Näillä ajatuksilla siis toiseen puutarhavuoteen!
Upean sadon olet saanut viime kesänä!
VastaaPoistaKiitos, ja kiva kun jätit merkinnän käynnistäsi! Olenkin seurannut upeaa pihaasi ja sen kehitystä blogissasi.
PoistaAvomaaviljely on haasteellista. Olen kokeillut sitä yhtenä kesänä ja mitkään muut kuin rikkaruohot eivät menestyneet. Tästä syystä siirryin viljelylaatikoihin. Mutta hienosti sinulla näyttää onnistuneen ja sato on runsasta :).
VastaaPoistaRikkaruohoja mulla kasvoi kyllä todella paljon, kitkin sen mitä oli pakko mutta en kovin säntillisesti ehtinyt penkkejä putsata. Kyllä sitä satoa onneksi tuli sieltä rikkoen keskeltäkin.
PoistaKävin tutustumassa myös blogiisi ja jään seuraamaan!
Mielenkiintoisia havaintoja, näitä on mukava lukea. Olen kasvattanut hyötykasveja muutaman vuoden kasvimaalaatikoissa, mutta se on melko pientä piperrystä, enemmän hupia kuin satoa :) Kuitenkin oman maan porkkanat maistuvat sata kertaa paremmalle kuin mitkään kaupasta ostetut. Hyvää puutarhavuotta!
VastaaPoistaOma sato tosiaan maistuu erilaiselta! Välillä kyllä mietin että vaikuttaako se ilo ja ylpeys mitä sadosta tuntee siihen makukokemukseen vai onko makuero ihan todellinen!
PoistaHyvää puutarhavuotta myös sinulle, kävin tutustumassa myös blogiisi ja jään lukijaksi.
Onpas mukavaa löytää ihan uusi blogi! Kivalta ja mielenkiintoiselta näyttää. Tervetuloa vastavierailulle! - Mukavaa sunnuntaita!
VastaaPoistaKiva kun kiinnostukset kohtaa! Tulen tutustumaan myös Pihakuiskaajan puutarhaan!
PoistaMukavaa, että kävit kommentoimassa blogissani. Niin löysin tieni tänne ja jään vakiolukijaksi.
VastaaPoistaSinulla onkin komea kasvimaa. Tuo vaatii jo hiukan enemmän töitä kuin meikäläisen muutama viljelylaatikko. Kokoamasi perusvinkit ovat hyviä muistaa kenen tahansa. Tuli mieleen noista käytävien rikkaruohokeskittymistä, että olisiko mahdollista ajaa ruohonleikkurilla käytävät mataliksi kasvustoista. Se olisi ehkä ainakin alkuun nopeampi keino, kuin laajojen alueiden kattaminen.
Huomasinkin, että viljelet viljelypalstalla. Sinne on ehkä hankalampi raahata ruohonleikkuria mukanaan.
PoistaViljelen tosiaan palstaa, ja tuossa yhdessä kuvassa missä näkyy harsotetut penkit näkyy käytännössä koko palstani. Ruohonleikkuria en mukaan saa, etenkin kun omamme on rivaripihaan sopiva sähköleikkuri johdolla, eikä palstalla tietenkään ole sähköpistoketta. Muuten leikkaaminen olisi kyllä hyvä vaihtoehto. Silloin tällöin palstolla näkyy viljelijöitä, jotka leikkaavat käytäviltä heinää viikatteella, mun varusteisiin ei toistaiseksi viikatekaan kuulu.
PoistaKiva kun löysit blogini, tervetuloa!
Päivikki Onnea, voitit blogini arvonnassa messuliput. Laitatko osoitetietosi: parastaaikaa@luukku.com.
VastaaPoistaPäivikki Onnea, voitit blogini arvonnassa messuliput. Laitatko osoitetietosi: parastaaikaa@luukku.com.
VastaaPoistaHyvä listaus! Viime kesä oli kylmyyden takia haasteellinen, jos tuleva kesä on lämpimämpi niin saat varmasti lisää onnistumisia. Vakinaiset polut kannattaa tosiaan kattaa. Minun vuokrapalstalla ei ole vakinaisia polkuja, kun traktori kääntäää mullan keväällä ja syksyllä. Toisaalta lapiointia on sitten vähemmän.
VastaaPoistaLiityin lukijaksi! :)
Onpa erilaisia käytäntöjä eri palsta-alueilla! Molemmissa on varmasti hyvät puolensa. Olin viime kesänä tosiaan positiivisen yllättynyt sadosta, ja vielä yllättyneempi kun moni on sanonut tuota että viime kesä oli haasteellinen. Mitä vielä onkaan odotettavissa? Taisin lähteä kyllä vähän "pessimisti ei pety" -asenteella liikkeelle, ja siksi onnistuminen tuntui niin isolta!
PoistaKiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Minulla on tarkoitus laittaa kesäksi lavakasvimaa, joten sain hyviä vinkkejä.
VastaaPoista