Puolet käännetty

Aamulla pakkasimme lapiot autoon ja lähdimme ensimmäisiin palstahommiin. Apunani minulla oli Isompi, sekä lisäksi hyvä ystäväni ja hänen nelivuotiaansa. Itse olin jo alunperin hieman puolikuntoinen, yskässä ja kurkkukivussa. Koska tämä kuitenkin saattoi olla ainoa mahdollisuus tehdä maan kääntö ennen talvea, ei ollut varaa jäädä sänkyyn makoilemaan.

Olin suunnitellut alalle pohjapiirroksen. Tosin pian kävi selville että se oli tehty virheellisen oletuksen varaan , käytettävissä oleva ala ei suinkaan ole tasan kymmenen kertaa kymmenen metriä. En ollut tajunnut, että polut ja ojatkin on mitattu mukaan palstojen aareihin. Tarkistusmittauksessa tehokkaasti hyödynnettävissä oleva ala olikin 8,5 x 9,2 m. Aivan riittävästi minulle, mutta hieman täytyy suunnitelmaa muokata. Kevääseen astihan sitä onkin aikaa muuttaa vaikka miten moneen kertaan.

Mittaamisen ja pähkäilyn jälkeen rupesimme kääntöhommiin. Suunnitelmani sisältää kolme erillistä kasvimaatilkkua sekä yhden alle metrin levyisen erillisen penkin, johon tulevat alkuun lasten omat kasvimaat. Lisäksi pitää kaivaa paikat raparperille sekä alkuun yhdelle marjapensaalle. Keskelle palstaa saa ensi alkuun jäädä viljelemätön kaistale, johon voisi rakentaa kesällä ainakin kompostin. Jonkinlainen varastolaatikkokin olisi paikallaan. Palstalla valmiina olevat rakennelmat saa purkaa, niin lahoja ne jo ovat. Keskikaistaleelle jäävät myös vadelmat.

Maa oli mukavan kuohkeaa käännettäväksi, joten työ ei ollut kovinkaan raskasta. Juurakoita maassa sen sijaan oli todella paljon. Oli porkkananpaksuisia juuria, juurakkoryppäitä, ja kauttaaltaan pientä juurakkoa, erilaisia heiniä ja muuta kasvimaalle kuulumatonta. Voikukkaa oli tasaisesti koko alalla. Lisäksi kaivoin maasta paksun kirkkaan oranssin juurakon, joka oli levittäytynyt noin neliön alalle ja juuret olivat paksuimmillaan käsivarrenpaksuisia. Pitää koittaa selvittää mistä kasvista mahtoi olla kyse. Paksut juuret olivat kuitenkin pehmeitä ja lapiolla juurakon sai helposti ylös.

Perunoita maasta löytyi kolmisen kiloa! Harmi vaan että lapiolla kaivaessa suuri osa rikkoutui.

Saimme suunnitellusta kasvimaa-alasta käännettyä noin puolet. Puolet saa jäädä kevääseen, ellei syksy jatku leutona vielä kahden viikon päähän. Valmiiksi tuli kaksi kolmesta kasvimaa-alueesta.

Tein käännetylle maalle myös peruslannoituksen, toisen kasvimaan lannoitus vahvemmin ja toisen laimeammin. Koska en halua säilöä vienosti tuoksuvaa kanankakkaa talvea varastossamme, levitin sitä kevyen peruslannoitusohjeen mukaan myös alueille, jotka nyt jäivät kääntämättä mutta jotka on tarkoitus keväällä muokata kasvimaaksi. Toivottavasti ainakin osa liukenee sateissa maahan, eikä mene hukkaan.

Päivän vinkkinä ystäväni vihjaisi, että varsisellerin voi helposti kasvattaa laittamalla kaupasta ostetun sellerin kannan maahan! Tämä täytyy pitää mielessä. Niitähän voisi varmasti jo juurruttaa ennen istutusta sisälläkin. Meillä syödään paljon selleriä, joten kantoja syntyy pitkin kevättä.

"Pohjapiirros" oli luonnollisesti vielä päivitettävä, kun tarkat mitat oli selvitetty. Palsta näyttää nyt tämän päivän töiden jälkeen tältä.

Ensikesän suunnitelma sisältää pitkän kukkapenkin sille reunalle, jonka ohi ihmisetkävelevät ulkoilureittiä pitkin aivan palstan ohi. Kasvimaata varten voisi olla käytännöllistä rakentaa kohopenkit, joiden välissä on hoitamista varten selkeät  käytävät. Näin kasvit ehkä parhaiten välttyisivät joutumasta pienten jalkojen tallaamiksi. Tätä varten tosin joutuu ilmeisesti kuljettamaan paikalle runsaasti lisämaata, ei kai käytäviltä saa riittävästi siirrettyä penkkeihin? Käytävienkään ei varmasti kannata upota kovin syvälle maahan, ettei niille jää vesi seisomaan. Tähän pitää perehtyä lisää. Viljeltävää alaa tässä suunnitelmassa on toki vain melko pieni osa palstasta, mutta sitä voi sitten myöhemmin lisätä jos tuntuu että on tarpeen.

Täytynee lukea palstan säännöt vielä kertaalleen, palstan reunoista oli kai jotain sääntöjä. Sen muistan että kaikkia viljelyksiä tulee voida hoitaa oman palstan puolelta. Mutta oliko reunoille jätettävä aina tyhjä kaistale - sitä en muista. Tässä suunnitelmassa vain reuna, joka on palsta-alueen ulkoreunaa vasten olisi rajaan asti käytössä, muille reunoille tekisin käytävät tai reunaa rajaisi rakennelmat.

Nyt edessä onkin talven mittainen lajeihin perehtyminen, taimikasvatuksen suunnittelu ja kevään odotus. Taimikasvatuksessa täytyy tehdä priorisointia, meillä siihen soveltuva tila on minimaalinen. Pitääkin selvittää, mitä valmiit taimet maksavat ja kasvattaa niitä, joita joko ei saa valmiina tai jotka tulisivat kalleimmiksi.

Suunnittelu onkin vähintään yhtä kiinnostavaa ja hauskaa kuin toteutus!